Suomen viisi tärkeintä arkkitehtuurin trendiä vuonna 2021

Suomen vientituotteet ovat perinteisesti koostuneet puusta sen eri olomuodoissa, ja onpahan maailmalle viety myös telakkaosaamistamme jäänmurtajien ja luksusristeilijöiden muodossa. Kulttuuriviennin puolella emme ole mikään Ranska tai Italia, mutta suomalainen arkkitehtuuri on suuressa arvossaan maailmalla.

 

Perinteisesti suomalaisen arkkitehtuurin suurnimistä mainitaan ensimmäisinä Alvar Aalto ja Eliel Saarinen, mutta missään nimessä rakennusten piirtäminen ei ole jäänyt näiden suurmiesten varaan. Rakennustaide ja -kulttuuri elää ja kehittyy, ja niin on myös meidän maassamme. Millaista sitten on suomalainen arkkitehtuuri ja rakentaminen vuonna 2021? Listasimme viisi tärkeintä kehityssuuntaa – ja tämä listaus on tietenkin täysin subjektiivinen!

 

1. Uusvanhat julkisivut
Helsingin kaupungin muutaman vuoden takainen päätös olla hyväksymättä uusvanhaa jugend-rakentamista Katajanokalle Linnankatu 3:een aiheutti monissa kaupunkirakentamisen ahkerissa kommentaattoreissa ja jugendin ystävissä syvän pettymksen. Lopputuloksena ollut moderni kerrostalo kuitenkin on selkeä kunnianosoitus kaupunginosaa hallitsevaa jugdend-tyyliä kohtaan, vaikka alkuperäinen ajatus kaupungin byrokratiakoneistossa torpattiinkin – ja torppauksellekin löytyi kyllä asialliset perusteet.

 

Yksi keskeinen peruste oli, että satavuotiaiden talovanhusten aikaan käytettyä rakennustekniikkaa ei enää yksinkertaisesti ole eikä myöskään saman ajan osaamista. Toisaalta taas käytännössä nykyihmisen vaatimuksetkaan eivät tukeneet tiukkaa jugend-tyyliin perustuvaa rakentamista: jugend-taloissa kun ei yleensä ollut esimerkiksi parvekkeita, ja sellaisten kysyntä on nykyään suurta.

 

Uusvanhat julkisivut ovat kuitenkin nosteessa – vaikka itse rakennustekniikka edustaisikin 2020-lukua, ei rakennuksen tarvitse ulkoapäin näyttää juuri tämän ajan tuotokselta. Tämä mahdollistaa kaupunkikuvan säilyttämisen harmonisena myös Katajanokan kaltaisilla perinteikkäillä alueilla. Oppia voi käydä hakemassa esimerkiksi Saksasta, mutta perinteitä miltei yksi yhteen -periaatteella vaalivaa uudisrakentamista on harrastettu myös Porvoon, Tammisaaren ja Rauman vanhoissa kaupunkikeskustoissa. Viimeksi mainitussa tapauksessa perinteiden vaalimiseen velvoittaa ja Unescon maailmaperintökohteen status.

 

2. ABC-hallit eivät katoa kuvasta
ABC-rakentaminen, jolla ei siis viitata vain ja ainostaan S-ryhmän viherkorttilaisten suosimiin kahvi- ja tankkauspaikkoihin valtateiden varsilla, ei katoa mihinkään myöskään vuonna 2021. ABC-rakentamista voi katsoa edustavan ainakin automarkettien, varaosa- ja rakennustarvikekauppojen, mutta vielä perinteisemmin esimerkiksi varastorakentamisen. Samasta kaavasta repäistyt toiminnallisuus edellä kulkevat liikerakennukset edustavat monien mielestä ikävää kehityskulkua arkkitehtuurin saralla, mutta totta puhuen ”ABC-hallit” ovat tuoneet paljon hyvääkin mukanaan. Voisi jopa sanoa, että tämä arkkitehtuurin suuntaus on saanut tarpeettoman paljon kuraa niskaansa.

 

Kun puhutaan näistä huoltoasema- ja kaupparakennuksista, on hyvä muistaa, ettei niiden ole tarkoituskaan olla suomalaisen arkkitehtuurin käyntikortteja. Vastaavaa rakentamista löytyy myös manner-Euroopan vanhojen kulttuurikansojen tienvarsilta ja kauppakeskittymistä. Vertailtaessa näihin, ovat suomalaiset varastomaiset liikerakennukset itse asiassa sisätiloiltaan hyvinkin paljon viihtyisämpiä ja persoonallisia. Voidaan perustellusti väittää, että rautakaupan tai outlet-myymälän ei tule ensisijaisesti olla esteettinen elämys tai ajanviettopaikka. Sitä paitsi kalliilla rakentamisella ja suunnittelulla on taipumus myös näkyä loppujen lopuksi kuluttajan lompakossa.

 

Eroavaisuuksia alkaa löytyä, etenkin jos puhutaan varsinaisista ABC-huoltoasemaketjun edustajista. Tarkkasilmäinen arkkitehtuurin ystävä voi myös helposti bongata ketjun rakennuskannasta eroavaisuuksia ja paikallista väriä. Tätä väriä on myös pyritty tuomaan asiakastilojen sisustukseen. Ja jos vaihtoehtoja kaipaa, on Suomen maanteiden varsilla yhä varsin mittavasti vaihtoehtoja ABC:lle, mutta eivät nämä vaihtoehdotkaan välttämättä ole aina arkkitehtuurin helmiä.

 

3. Modernin mökkirakentamisen nousu
Mökkikauppa on ollut pitkästä aikaa selkeässä nousussa, ja sama pätee myös uuteen mökkirakentamiseen. Uudet mökit eivät ole enää pelkkiä kesälomien ja lämpimien vuoden aikojen viikonloppupyrähdyksiä varten; ei, niissä vietetään aikaa ympäri vuoden. Etätyömahdollisuudet huomioidaan myös moderneissa mökeissä – tai pitäisi kai puhua pikemminkin vapaa-ajan asunnoista, sillä uudet ”mökit” ovat miltei järjestään yli 100-neliöisiä. Trendi onkin hieman poikkeava omakotitalorakentamisesta – ykkösasunnoissa on viime vuodet alettu suosia myös pienempiä omakotitaloja, kun taas vapaa-ajanasunnoissa kokoluokka kasvaa. Vaikuttaa ikään kuin siltä, että nämä kaksi rakentamismuotoa olisivat liikkumassa toisiaan lähemmäs.

 

Nykyaikainen suunnittelu ja toisaalta teknologian kehitys mahdollistaa sen, ettei mökillä vietetä aikaa pelkän tikanheiton ja mölkyn parissa. Modernissa kesämökissä kelpaa viettää vapaa-aikaansa vaikka Bonusetu.com in sivuilta löytyvien nettikasinoiden bonusetujen kanssa järvinäköalasta ihaillen ja samalla kalaa narraten, tai sitten voi jäädä mökkiin katselemaan suoratoistopalveluita. Vapaa-ajan elektroniikalle nykymökeistä löytyy riittävästi töpseleitä, mikä otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Samaten nopeat verkkoyhteydet ovat avainasemassa; paitsi työ, myös vapaa-aika mökilläkin vaatii usein vakaata verkkoyhteyttä.

 

Suomalainen mökkiunelma löytyy yhä edelleen useimmiten järven rannalta, joskin järvenrantatonteista alkaa olla monin paikoin jo pulaa, varsinkin jos halutaan pysyä kohtuullisen ajomatkan päässä kasvukeskuksista. Nykyajan mökkimaisema avautuu usein isoista, miltei pisimmän seinustan kokoisista ikkunoista. Isojen lasiseinien trendi on siirtynyt yritysten pääkonttoreista ja toimistorakennuksista arkkitehdin piirtämien omakotitalojen kautta siis myös vapaa-ajan asumiseen. Vuonna 2021 tullaan varmasti kiinnittämään huomiota myös isojen lasipintojen lintuystävällisyyteen esimerkiksi ikkunoiden pintakuvioinnilla. Näin voidaan ottaa ympäristönäkökulma huomioon ja estää lintujen törmääminen suuriin heijastaviin pintoihin.

 

Modernin arkkitehtuurin myötä voi jopa olla, että ”mökeistä” puhuminen jää kokonaan historiaan. Mökki sanana synnyttää väkisinkin mielleyhtymän rakentamisesta, jossa on tingitty materiaaleista ja viihtyvyydestä, ja se ei enää yksinkertaisesti pidä paikkaansa nykyaikaisesssa vapaa-ajan asumisen rakentamisessa. Monipaikkaisuuden yleistyminen Suomessa on monilta osin mahdollista modernin arkkitehtuurin ansiosta.

 

4. Minitalot tulivat jäädäkseen
Minitalot ovat selkeästi osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Ne soveltuvat monenlaisiin asumisratkaisuihin, jollaisia ei osattu vielä ajatellakaan vaikkapa 1900-luvun loppupuolella. Minitaloilla tarkoitetaan pieniä omakotitaloja, jotka voivat olla vain muutaman kymmenen neliön suuruisia. Toisaalta vielä miltei 100 neliön talojakin nimitetään joissakin tilanteissa minitaloiksi – varsinaista virallista kriteeristöä ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa. Kotimaisen Minihouse-yhtiön valmiit ratkaisut ovat 30- ja 50-neliöisiä.

 

Minitalot voidaan sijoittaa esimerkiksi hyvin pienille tonteille tai jo olemassa olevan isomman talon kanssa samalle tontille. Monikäyttöisyys ja muuntautuvaisuus ovat avainsanoja näiden talojen kanssa. Minikokoinen omakotitalo voi toimia esimerkiksi nuoren pariskunnan ensimmäisenä omistusasuntona, ja se voi yhdistää asumisen suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa omakotitaloasumiseen. Toisaalta minitalo voi toimia etätyöhuoneena tai vaikkapa vierashuoneena – tai vuorotella näiden kahden roolin välillä.

 

Minitalon rakentaminen oman talon ”jatkeeksi” voi avata mahdollisuuksia vuokratulojen kerryttämiseen. Tällaiseen taloon voi ottaa vaikkapa vakituisen alivuokralaisen tai harjoittaa sen kautta Airbnb:n tai vastaavan alustan kautta vuokraamista matkailijoille. Näitä taloja tarjoaa nykyisin useampi eri talonrakennusyhtiö, joten arkkitehtoniset lähestymistavat ovat hyvinkin moninaisia. On myös hyvä muistaa, että on minitaloja rakennettu ennenkin.

 

5. Vanhojen kerrostalolähiöiden uusi tuleminen
70- ja 80-lukulaisten kerrostalolähiöiden kunnianpalautus saattaa hyvinkin lähteä käyntiin toden teolla vuonna 2021. Tämän aikakauden kerrostaloasunnoissa on usein erittäin hyvät ja käytännölliset pohjaratkaisut, jotka kestävät vertailun tämänkin hetken uudisrakennuksiin. Ihmiset eivät välttämättä enää näe keskustaan siirtymistä itseisarvona, jos palveluita ja tuotteita saa helposti verkon välityksellä kotiin tai omassa porttikongissa sijaitsevaan postiautomaattiin. Toisaalta taas lähiöostarit kokevat monessa paikassa uutta tulemistaan. Lisäksi Suomen kerrostalolähiöt tarjoavat usein mittavat viheralueet välittömässä läheisyydessä.

 

Arkkitehtuurin kannalta suurimman esteen menneiden vuosikymmenten lähiörakennusten todelliselle buumille muodostaa niiden vaatimaton esteettinen olemus. Moni pitää lähiöiden kerrostaloja rumina, ja tässä on julkisivujen kohdalla usein ainakin totuuden siemen. Julkisivuremonttien ja ulkoseinien tekijöille riittää varmasti jatkossa tekemistä, mutta arkkitehtuurin saralla tämä voi luoda paljon uutta ja hyvää. Samalla arkkitehdeille voi avautua uusia tilaisuuksia vanhojen lähiöiden uudisrakentamisen saralla. Yhteisöllisiä tiloja työhön ja vapaa-aikaan, uutta yritysrakentamista… lähiöt saattavat olla vuoden uusi musta.

 

Lopuksi
Suomalainen arkkitehtuuri vuonna 2021 on moninaista, ehkä jopa moninaisempaa kuin haluaisimme uskoa. Kriittiset äänenpainot ovat usein saaneet keskustelussa kaupunkikuvasta ja pienten taajamien ilmeestä keskusteltaessa kohtuuttomankin suuren äänenpainon: yhä edelleen rakennetaan paljon kaunista ja jopa kestävää, vaikkakin tälle ajalle leimallisin tavoin Nopeat kotiutukset.

 

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat voimakkaasti nykyarkkitehtuuriin: toisaalta vapaa-ajanasunnoissa vietetään enemmän aikaa ja ne kasvavat, toisaalta taas minitalot ovat osoitus hukkatilojen karsimisesta.

 

 

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.